kääntänyt Ummu Ahmed

MITÄ VOIDAAN TEHDÄ NYKYAJAN YHTEISKUNNASSA IMAANIN SUOJELEMISEKSI, LUONTEEN PARANTAMISEKSI JA OLLAKSEEN MUSLIMI, JOLLAINEN HALUAA OLLA?

Yhtenä kahdesta Muslimista pienessä Kentuckyn kaupungissa eräänä kesänä, oli vaikeaa olla huomaamatta tuijotusta. Suurimmaksi osaksi muslimitaustasta tulevana, oli vaikeaa sopeutua kuudesluokkalaisena vieraillessa kristittyjen sukulaisten luona. "Tunsin muuttuvani jostain täysin normaalista, iloisesta lapsesta, jolla on paljon harrastuksia ja ystäviä, jonkinlaiseksi hirviöksi." Kaikki hänessä muuttui yhtäkkiä vääräksi; ja siten, Ummah'n silmien ulottumattomissa, jotkut alkoivat korjaamaan häntä. "Hassu juttu on, että minulle oli opetettu terve kunnioitus Allaahin ilmestyksiä kohtaan. Ja se on osaltaan mitä he käyttivät minua vastaan. Olin painajaisessa, joka oli täynnä tunteellisia vampyyreja ja henkisiä kannibaaleja, ja tiesin, että tämä ei ollut kunnioitetun Profeetta Eesan opetuksista, alayhis salaam. Mutta halusin, että minusta pidettäisiin ja että minut hyväksyttäisiin."

Toisen sukupolven muslimi, ja seitsemännen sukupolven amerikkalainen, jätti kaupungin, uskonsa Jumalaan, joka olisi voinut laittaa hänet sen läpi, täristessä, ja hänen uskossaan sisäiseen hyvyyteen ja ihmisten ykseyteen. Mutta eniten hänen Imaaninsa, hänen uskonsa Allaahiin tuntui nyt tavoittelemattomalta. Hänen paremmat vaistonsa olivat tylsistyneet. Hän oli tehnyt muutamia asioita, joita häpesi ja joskus hän vajosi hetkeksi masennukseen. Pieni viha söi hänen sisuksiaan. Hän luuli ettei voisi kertoa kokemuksistaan kenellekään. Hän vain halusi, että hänet jätettäisiin rauhaan...

IMAAN

Tärkein omaisuutesi

Aikoina, kun uskoa Jumalaan pidetään monesti heikkoutena, jolloin suhde syyn ja seurauksen välillä kyseenalaistetaan, Imaan saattaa vaikuttaa parhaimmalta unelmalta, pahimmillaan huolen aiheuttajalta. Raja oikean ja väärän välillä on tahallisesti sotkettu, uudelleen piirretty ja sotkettu uudelleen. Menneet ajat, kuten myös nykyajan esimerkit, vilisevät sitä, mitä seuraa ihmisen kieroutuneisuudesta. Silti annamme ohjata itsemme todellisen harhan verkkoon: toimien vastoin ihmiskunnan suunnitelmaa, jota Allaah toistaa Qur'aanissa, voimme huijata omien käsiemme vääristelemää kohtaloa, että joukostamme teemme soveliaita vähempiä jumalia.

Joka pohtii Qur'aanin jakeita, huomaa, että lopulta ihmiset ovat vastuussa omista teoistaan. Allaah ei ole epäoikeudenmukainen kenellekään, syy ihmisen harhautumisiin on ihmisessä itsessään. Teot, sydämen tai jäsenien, ovat tulosta uskollisuudesta tai kieroilusta. Ne liittyvät sen syyhyn, ja niillä on vaikutusta seurauksiin. Ja joskus Allaah juonii sinulle ylämäkiä, laaksoja ja suoraa, jotka lopulta tekevät deenisi jaloista - Imaanistasi - notkeat ja lihaksikkaat.

Luonteen tukeminen

Allaah johdattaa niitä, jotka tekevät hyviä tekoja. Ja mitä enemmän teemme, sitä enemmän johdatusta vastaanotamme. Samoin, pahat teot ruokkivat itseään. Ibn-ul-Qayyim on sanonut, "Tämä on sen takia, koska Allaah pitää hyvistä teoista ja palkitsee niistä, ja inhoaa pahoja tekoja, ja rankaisee niistä." Oppineet ovat ottaneet tämä totuuden ja muovailleet säännön: "Palkitseminen on tekojen mukaan."

Tässä on muutama Qur'aanin jakeita, jotka kertovat johdatuksen menetyksestä ja Imaanin laskemisesta:

"Mutta kun he kääntyivät pois (Allaahin polulta), Allaah antoi heidän sydämensä harhautua." [61:5]

"Olen kääntävä pois tunnusmerkeistäni ne, jotka aiheetta ylpeilevät maan päällä; vaikka he näkisivät kaikki mahdolliset tunnusmerkit, eivät he usko niihin, ja jos he saavat nähdä vanhurskauden tien, he eivät omaksu sitä." [7:146]

"Lue heille tarina ihmisistä, joille Me annoimme tunnusmerkkimme ja jotka työnsivät ne luotaan. Ja Saatana saavutti heidät, ja heistä tuli sellaisia, joiden tie vie harhaan. Ja jos olisimme tahtoneet, olisimme totisesti korottaneet hänet niillä (tunnusmerkeillämme), mutta hän kiintyi maallisiin ja seurasi himojaan. Hän käyttäytyi kuin koira: jos käyt sitä kohti, pursuu sen kieli ulos suusta, ja jos jätät sen rauhaan, pursuu sen kieli ulos suusta." [7:175-176]

Edellinen jae kertoo meille, että vaikka joillain on tietoa, mutta sen sijaan, että käyttäisivät sitä, he valitsevat oikkujensa ja maallisten halujen seuraamisen sen sijaan. Lopulta he menettävät siunauksensa ja harhautuvat Allaahista.

Nuori tyttö asettui lopulta Muslimiyhteisönsä piiriin, mutta hän oli muuttunut. Hän tunsi yhteyden katkenneen jotenkin. "Tein aina hyviä tekoja ja yritin olla auttavainen. Sain hyviä arvosanoja. Mutta yritin järjestää ihmissuhteitani ja yritin nähdä itseni. Vihani oli muuttunut vihamielisyydeksi, ja luulin tuon tunteen, tuon vimman, tehneen minusta rohkean. Mutta se ei ollut kaltaistani, käyttää sellaista kielteisyyttä. Se ei ollut kenen luulin Allaahin minun haluavan olevan. Se ei ollut millaiseksi perheeni kasvatti minut. En ikinä voisi saavuttaa mahdollisuuksiani sellaisella painolastilla. Oli aika, jolloin en pelännyt kuin Allaahia. Ja nyt minun täytyi myöntää, että pelkäsin, mitä ihmiset tekisivät, kun saisivat selville, että olet erilainen. Kouluun meneminen, kauppaan käveleminen, ihmisten tapaaminen, mielipiteen ääneen sanominen..." Mitä enemmän hän teki ja yritti sopeutua joukkoon, sitä selvemmäksi kävi, että hän on erilainen. "En juorunnut. Pukeuduin vaatimattomasti. Puolustin sitä, minkä ajattelin olevan oikein. Ajattelin maailmanlaajuisesti... saavutin asioita ja jotkut ihmiset ihailivat minua. Mutta se sai minut tuntemaan oloni epämukavaksi, koska tiesin, että kaikki hyvä, joka tuli tielleni tai kauttani, oli Allaahin tahdosta. En ikinä kuulunut mihinkään. Minun täytyi puolustaa itseäni, antaa ihmisten tutustua itseeni omine ehtoineni. Olin luonut itselleni jonkinlaisen vankilan ja vain itse tiesin olevani siinä." Jokainen on itse vastuussa harhautumisestaan. Allaah ei alista ketään. Eikä Allaah käänny pois kenenkään vilpittömästi johdatusta etsivän palvelijan luota. Allaah on oikeudenmukaisin. Ja Hän on Kaikista Armeliain.

Harhautuminen oikealta polulta ja Imaanin aleneminen ovat tulosta omista teoista ja heijastusta omasta käytöksestä ja luonteesta. Muslimien täytyy aina olla tietoisia siitä. Heidän tulisi olettaa kohtaavansa haasteita ja olla valmiita suojelemaan itseään, parantumaan ja jatkamaan eteenpäin. Ensimmäinen askel kohti tämän saavuttamista on tietää miksi ja miten se tapahtuu. Suurimman osan aikaa ei ole isoja sotia, jotka kukistavat ihmiset, pienet nahinat, jotka jäävät sopimatta, syövät luonnetta kauan ennen kuin vihollinen tulee koputtamaan puoliavoimelle ovelle.

KUN LIPEÄMME

Imaan on kaikkien tekojen ydin. Se on muslimille elintärkeä motivaatio, jotta voidaan saavuttaa se, mitä tarvitaan hyvään elämään. Riippuen Imaanin vahvuudesta, henkilö voi kyetä tai ei kykene jättämään synnin tekemistä, kamppailemaan omia halujaan vastaan ja pakottaa sieluaan ymmärtämään.

Imaanin vahvuus ei näytä itseään vain näkyvissä teoissa; todellinen Imaan itse asiassa täyttää ja tyydyttää sydämen. Allaahin Lähettiläs, , huomautti, "kolme (tekijää), jolla on ne, löytää Imaanin makeuden: että Allaah ja Hänen Lähettiläänsä ovat hänelle rakkaampia kuin mikään muu, että hän rakastaa henkilöä Allaahin tähden, ja että hän vihaa palaamista epäuskoon, niin kuin hän vihaa sitä, että hänet heitettäisiin Helvetin Tuleen." (Bukhari ja Muslim) Toisessa hadithissa, Allaahin Lähettiläs, , on sanonut, "(Hän on) kokenut Imaanin maun, joka on tyytyväinen Allaahiin Herranaan (Rabb), Islaamiin uskontonaan ja Muhammadiin Profeettana." (Muslim)

Meidän on oltava varmoja, että Imaamme on vahvasti juurtunut sydämeemme. Henkilö voi katua Allaahille, seuraten oikeamielisyyden polkua, silti Imaan ei välttämättä ole astunut hänen sydämeensä. Joten, ensimmäisenä merkkinä tuhoisista haluista, epäilykset astuvat kuvaan ja varmuudet katoavat. Merkit siitä, että tämä tauti on astunut sydämeen, sisältävät sydämiemme jäykistymisen, rohkeuden syntien tekoon ja laiskuuden hyvien tekojen tekoon.

TASAPAINOTA IMAAN ISLAMILAISELLA TIEDOLLA

Oikeamielinen henkilö tarvitsee Imaania motivaatioon, toimintaan ja sydämen vahvistamiseen, hän, myös, tarvitsee tietoa, tehdäkseen sitä, mikä on oikein, korjatakseen palvontansa ja puhdistaakseen yksin Allaahin puoleen kääntymisen. Kun Imaan ja islamilainen tieto on syvästi juurtuneet henkilön sydämeen, hänelle ei jää mahdollisuutta kääntyä pois oikeamielisyyden polulta. "Tarttuminen amanah'aan (luotettavuuteen) ja Imaaniin (joka on kerrottu aidossa hadithissa) ei ole tietoon tarttumista, " Ibn Taymiyyah sanoi, "sillä tiedetään, että henkilöllä voi olla Imaan, vaikka hänellä ei ole tietoa. Tällainen Imaan voidaan napata hänen sydämestään - kuin Bani Israelin Imaan kun he olivat nähneet vasikan. Hän, jolla on molemmat, tieto ja Imaan, Imaania ei koskaan tempaista hänen rinnastaan, eikä sellainen ihminen koskaan käänny pois Islaamista. Käänteisesti, jos henkilöllä on perintönä Qur'aan tai Imaan yksin, Imaan voidaan tempaista pois ja tämä on totuus. Olemme nähneet usein, että suurin osa Islaamista pois kääntyvistä ovat niitä, jotka lausuvat Qur'aania, ymmärtämättä Imaania, tai heitä, joilla on Imaan ilman tietoa ja Qur'aania. Mutta joka on hankkinut Qur'aanin ja Imaanin ja lisäksi hankkinut tietoa, tältä ei Imaania koskaan viedä hänen sydämestään ja Allaah tietää parhaiten." (Majmou'a al-Fatawa 18/305)

Qur'aanin ja käsitteiden ulkoa opiskelu ei tarkoita sitä, että henkilö on hankkinut tietoa, etenkin kun Qur'aania lukee myös munafiq (tekopyhä), mu'min (uskova) ja lukutaidoton. Al-Hasan al-Basri on sanonut, "Tietoa on kahdenlaista; sydämen tieto ja kielen tieto. Joten sydämen tieto on hyödyllistä, kun taas kielen tieto on Allaahin todiste Hänen palvelijoilleen."

Islamilaisen tiedon etsiminen säästää ajatuksia kääntymästä haluihin ja synteihin, koska ei ole vapaa-aikaa, ja koska nuo asiat kalpenevat totuuden ilmoituksen riemun rinnalla. Tiedon hankkimisen nautinto myös valloittaa hänet niin, että hänen mahdollisuutensa etsiä aktiviteetteja, jotka voisivat heikentää hänen Imaaniaan tai aiheuttaa hänen harhautumisen, ovat minimissään.

LUO UUDELLEEN SYNNIN KUOLLUT IHO

Allaah sanoo, "Piditte sitä pikkuasiana, vaikka se oli vakava Allaahin silmissä." [24:15] Jotkut Seuralaiset ovat sanoneet, kuten Anas on kertonut, "Teette asioita, joita pidätte ohuempina kuin hius, mutta me, Profeetan, , aikana pidimme niitä suurina synteinä." (Bukhari)

Syntien pitämisellä pikkuasioina on käänteisiä vaikutuksia:

- Synnit lisääntyvät Allaahin silmissä

- Katumuksen polusta tulee kaukainen, sillä hän ei enää tunne tarvetta sille. Hän, joka tajuaa sen vakavuuden, noudattaa istighfaarin (anteeksiannon pyytäminen) tekemistä ja katuvasti etsii katumusta Allaahilta, joka pyyhkii hänen syntinsä.

- Hän tuntee vetoa samoin suuntautuneisiin. Tämä yksin on suurimpien harhautumiseen johtavien syiden joukossa. Lisäksi, se saa hänet välttämään kokoontumisia, missä Allaahia muistetaan. Tuloksena, mahdollisuudet, jotka muutoin auttaisivat hänet pysymään sitoutuneena hyviin tekoihin menetetään.

- Synnistä tulee tapa, josta on vaikea luopua. Vaikka synnit olisivat pieniä, ne kietoutuvat ihmisen ympärille johtaen hänet tuhoon, kuten Allaahin Lähettiläs varoitti. Abdullaah ibn Mas'ood on sanonut, "Varokaa pienien syntien pitämistä pieninä, sillä ne kerääntyvät ihmisen ympärille, kunnes hän on murskattu ja Allaahin Lähettiläs, sallallaahu alayhi wa sallam, kertonut yhtäläisyyden, sillä jos joukko ihmisiä pysähtyy aavikolle ja heidän joukkoonsa saapuu kokki. Joten yksi menisi hakemaan yhden tikun ja toinen toisi toisen kunnes he olivat koonneet niitä paljon, sytyttäneet tulen ja kypsyttäneet kaiken sen, mitä olivat sinne heittäneet. (Aito, Ahmad)

Ylimielisyys ja ylpeys ovat ansoja

Nämä kaksi ominaisuutta ovat pahimpien joukossa, joita ihminen voi hankkia. Ylimielisyys ja ylpeys johtivat Ibliksen (Saatanan) harhaan, vaikka hän oli enkelien seurassa. Se tapahtui koska, Allaah kertoo meille, "Minä (Iblis) olen parempi kuin hän (Aadam). Sinä olet luonut minut tulesta, mutta hänet Sinä olet luonut savesta." [7:12]

Jos ei karkoita itsestään ylimielisyyttä ja ylpeyttä, samanlainen loppu kuin Saatanalla on varma tulos. Mutta jo pieni osa niistä - etenkin jos se liittyy siihen mitä henkilö ajattelee palvonnastaan - voi olla erittäin tuhoisa Imaanille:

- Jos väittää olevansa täydellinen, se johtaa tunteeseen, että ei tarvitse enää pyrkiä parempaan hyvien tekojen kautta ja muilla keinoilla huolehtia Imaanistaan. Mutta Imaan, kuten oppineet ovat sanoneet, joko nousee tai laskee. Siksi, se varmasti laskee, kun ei työskennellä kovasti nostattaakseen sitä suurella määrällä hyviä töitä.

- Omien tekojen tulosten ihaileminen johtaa asteittaiseen Allaahin palvomisesta luopumiseen, koska palvonta perustuu itsensä nöyrryttämiseen Hänelle ja myöntämiseen, että kaikki kiitollisuus kuuluu Allaahille ja yksin Hänelle. Kuinka joku saattaa olla ylpeä teoistaan, kun Allaahin Lähettiläällä, , oli tapana sanoa, "Ketään teistä ei pelasteta tekojenne tähden." He kysyivät, "Ei edes sinua, oi Allaahin Lähettiläs?" Hän sanoi, "Ei, ei edes minua, paitsi että Allaah suo minulle Armonsa." (Bukhaari ja Muslim)

- Kun menettää rangaistuksen pelon, tulee helpoksi unohtaa suoralta polulta putoaminen. Turvallisuuden tunne tässä mielessä voi olla ensimmäinen askel kohti sen uhriksi tulemista. Rukoilisiko sellainen ylimielinen henkilö jatkuvasti Allaahia, jotta saisi johdatusta ja etsisi uskollisuutta polulleen?

- Turhamaisuus johtaa selän takana puhumiseen ja juorujen levittämiseen. Lisäksi, hän, joka pilkkaa veljeään tietystä synnistä, ei kuole taipumatta itse siihen.

Kun pieni sisko kasvoi, hän jatkoi parantumistyötä ja vihdoin, salah'n, hyvien tekojen ja opiskelun kautta, hän oli kykeneväinen unohtamaan suuren osan menneisyyden arvista. Vaikka se oli kipeää, hän myöntää, että hän oppi joitakin arvokkaita asioita, jotka auttoivat häntä muokkaamaan deeniään ja luonnettaan, vahvistamaan Imaaniaan ja määrittelemään hänen ihmisyyden vaistoaan.

Käy käsiksi Tarbiyah'aan ilolla

Henkilön käännyttyä Allaahin puoleen katuen, hän jättää taakseen suuren määrän pahoja ajatuksia, käsityksiä ja tapoja. Ei ole mahdollista päästä eroon kaikesta menneisyydestä vain katumalla Allaahille. Henkilökohtainen yritys harjoitella (Tarbiyah) on vaatimus, jotta voidaan pyyhkiä kaikki vaikutukset. Yritys, joka kylvää oikeaa Imaania ja riittävää islaamilaista tietoa jatkossa tasoittamaan tietä vakaalla pohjalla. Vilkaisemalla Profeetan, , aikaisiin uskosta luopumistapahtumiin, löydämme paljon todisteita, jotka tukevat tätä tosiasiaa. Oliko Muhajireenien tai Ansaarien joukossa ketään, joka loikkasi (suom huom. ts. vaihtoi uskontoa)? Oliko heidän joukossaan loikkareita, jotka olivat läsnä Badrin taistelussa? Tai Ridwaanin sitoumuksessa? Tai heidän joukossaan, jotka hyväksyivät Islaamin sen alkuvaiheessa? Oliko uskosta luopujien joukossa ketään, joista Allaah sanoo, "Uskovaisia ovat vain ne, jotka uskovat Allaahiin ja Hänen Sanansaattajaansa eivätkä epäile, vaan panevat alttiiksi omaisuutensa ha henkensä ponnistellessaan Allaahiin tiellä; nämä ovat vanhurskaita." [49:15]

Suurin osa luopioista / loikkaajista koostuu heistä, jotka olivat äskettäin astuneet Islaamiin eivätkä olleet vielä vastaanottaneet sen tyyppistä koulutusta, joka asettaisi Imaanin ja sen juuret heidän sydämiinsä. Pelkkä katuminen ja selkeä muutos eivät ole ensimmäinen eikä viimeinen askel. Itse asiassa, se on vain yksi askel oikeaan suuntaan, jota seuraa pyrkimys saavuttaa Imaan ja Taqwa. Saavuttaaksesi Imaanin ja Taqwan, etsi ryhmä, joka auttaa säännöllisillä kokoontumisillaan. Kenenkään ei voida olettaa kokevan veljeyden ja siskouden hedelmiä eristäytyneenä ja käytännössä olematta ollenkaan muiden kanssa. Etsi sovelias esimerkki, joka voi auttaa asettumaan päivittäisiä haasteita vastaan, pitäen yhdessä kiinni Allaahin köydestä.

Kuitenkin, ryhmän kanssa olemisen täytyy estää kehittämästä omaa hienoa suhdettaan Allaahiin ihmisten näkymättömissä olevien tekojen muodossa. Yöllä täytyy nähdä vaivaa palvonnan eteen, hyväntekeväisyys, siyaam, tiedon etsintä ja niin edelleen. Täytyy pyrkiä luomaan tajuaminen henkilökohtaisesta vastuusta itsestään, kuten Qur'aanissa on sanottu, "Jos joku nauttii johdatusta, se tapahtuu vain hänen omaa sieluansa varten. Ja joka menee harhaan, sekin tapahtuu yksin hänen sielunsa vahingoksi. Kukaan ei joudu kantamaan toisen kuormaa.." [17:15]

Lisäksi Allaahin Lähettiläs, , selittää kuinka henkilö on vastuussa ja tilivelvollinen omista teoistaan, sanomalla, "Joukossanne ei ole ketään jolle Herranne ei puhuisi ilman välittäjää. Hän katsoo oikealle puolelleen ja löytää vain omat tekonsa. Hän katsoo vasemmalle ja löytää vain omat tekonsa..." (Bukhari ja Muslim) Kaiken tämän ja paljon muun täytyy tehdä henkilön tietoiseksi siitä, että hänen seurassa olemisensa on hyvää ja suositeltavaa, mutta se ei silti vapauta häntä henkilökohtaisesta vastuusta, josta hän on tilivelvollinen Tuomionpäivänä.

Halujen ylivalta

Oikealta polulta harhautumisen aiheuttaa jompikumpi kahdesta syystä - joko epäilys, joka on sotkenut selkeyden ja totuuden, tai halut, jotka ottivat ylivallan henkilön sydämestä, ja täten, harhauttivat hänet ja pakottivat hänet pois totuudesta ja Allaahin tottelemisesta; tekijä, joka voidaan selvästi huomata meidän päivinämme.

Ne, jotka katuvat ja kääntyvät Allaahin puoleen ovat yhtä inhimillisiä kuin kuka muu tahansa - he himoitsevat kuten muutkin. Halukkaiden himojen ongelma alkaa enimmäkseen pahalla katseella tai ajatuksella ja loppuu tulviviin tekoihin tai purkautuvaan tulivuoreen - johtaen ihmisen harhautumiseen.

Löydät ihmisen, joka seuraa Allaahia miellyttävää polkua, mutta kun hänen silmiinsä sattuu jotain kiellettyä (esim. kaunis nainen), kamppailu hänen sydämessään alkaa; Imaanin valo syttyy hänessä kutsuen häntä katumaan ja kääntymään Allaahin puoleen. Lopulta, tämän kutsun voimakkuus laskee ja halun kutsu voimistuu. Tällä tavalla valtava kamppailu hänen sisällään alkaa. Yhdessä vaiheessa, Imaanin kutsu on vallassa ja hänen pääsee tämän aidan yli, vaikka synnin tomu olisi koskettanut häntä, mutta hän pesi sen välittömästi pois katumalla ja hyvillä teoilla.

Toisaalta, hän saattaa vastata Imaanin heikkouden takia ja himon valo vahvistuu ja ottaa vallan, kietoen pauloihinsa hänen sydämensä ja estäen kaikki mahdollisuudet kääntyä Allaahin puoleen. Tuloksena, hänestä tulee synnin uhri, eikä hän pysty kääntymään Allaahin puoleen katuvana, tämä nostaisi hänet tästä alamäestä. Tällä hetkellä, hän sanoisi itselleen, "Synnin lika on jo vaikuttanit sinuun, joten voit ihan hyvin jatkaa. Olet niin monesti yrittänyt katua, mutta tuloksetta. Olet heikko, sinulla ei ole toivoa katumuksessa, ja sinun tiesi on eri kuin oikeamielisten!"

Kohtuuttomuuden ruma kuja

Allaahin käskiessä meitä tekemään jotain, Saatana yrittää saada meidät vajoamaan joko äärimmäisyyteen - joko toisaalta liioittelemalla tekoa tai olemalla huolimaton ja varomaton sen suhteen toisaalta. Vaikka jälkimmäinen on tuttu ilmiö monille, Saatana valitsee yllyttämisen päinvastaista liioittelun äärimmäisyyttä ja kohtuuttomuutta kohti. Vastaavasti, meitä on varoitettu sellaista lähestymistä vastaan, kuten Allaah sanoo, "Sano: 'Oi Kirjan Kansa, älkää menkö uskonnossanne säädyttömiin liiallisuuksiin." [5:77]

Ja Allaahin Lähettiläs, , on sanonut, "Varokaa ghulow'ta (äärimmäisyyksiä) uskonnossa, sillä todella, mikä tuhosi heidät teitä ennen, oli ghulow uskonnossa." (Nisaai) Toisessa hadithissa hän sanoi, "Ne, jotka menevät äärimmäisyyksiin (uskontonsa saarnaamisessa) tapettiin ja tuhottiin." (Muslim)

Kohtuuttomuus palvonnassa on harhautumista itsessään, mutta silti, se ei ole tien pää. Kun henkilö ottaa ensimmäisen askeleen kohti kohtuuttomuutta, hän ylikuormittaa itsensä, vaikka helpompi polku olisi ollut mahdollista valita.

Joku voi olla kykenevä sietämään tätä polkua jonkun aikaa, mutta lopulta huomattuaan väsyttävän vaikutuksen, jonka takia hänen täytyi uhrautua, hän alkaa etsimään helpotusta. Mutta tässä, innostus joka alun perin johti hänet valitsemaan äärimmäisen kohtuuttomuuden tien, hänellä ei riitä, että hän palaa tasapainoiselle ja kohtuulliselle tielle. Itse asiassa, se siirtää hänet toiseen ääripäähän, välinpitämättömyyteen ja huolettomuuteen. Mitään tästä ylirasittavasta lähestymistavasta ei suositella Islaamissa, sillä meidän tulisi aina muistaa, että meidän tekomme eivät yksin riitä siihen, että saamme astua Jannah'aan. Allaahin Lähettiläs, , selvensi tätä sanomalla, "Olkaa kohtuullisia ja harjoittakaa samaa oikeissa mittasuhteissa, ja tietäkää, että teidän tekonne eivät saa teitä astumaan Jannah'aan, ja rakkaimmat teot Allaahille ovat ne, jotka ovat säännöllisesti tehty, vaikka ne olisivat pieniä."

Valitse ystävät viisaasti

Ei ole epäilystäkään etteikö ystävien seura vaikuttaisi luonteidemme muodostumiseen. Tästä syystä, Allaahin Lähettiläs, on sanonut, "Henkilöön vaikuttaa hänen seuralaisensa uskonto, joten katsokaa kenen seuralaisia olette." (Abu Dawood, Tirmidhi) Tämä vaikutus saadaan kahdelta taholta:

1. Ensimmäinen saadaan sukulaisten, naapurien, koulun ja niiden, joiden kanssa on pakko viettää aikaa, seurasta.

2. Toisen tyyppinen vaikutus saadaan enemmän uskonnollisesta seurasta, joka ennemmin kohtaa heitä, jotka ovat vähemmän tarkkoja. Vaikka he rukoilevat ja paastoavat, he ovat vähemmän vakavissaan Islaamin sanoman kantamisen, dawah'n, uhrausten jne. suhteen. Ja jos henkilön usko on heikko ja taipuvainen haluihin ja huolimattomuuteen, hän löytyy lohtua tästä seurasta.

Tämän vaikutuksen seuraukset tulevat selviksi tiettyjen asioiden kautta, mukaan lukien asioiden tekemisen, joita hän ei tehnyt koskaan ennen. Hän alkaa pitää harhautuneella polulla olevia esimerkkeinä elämässä, ja tuloksena hän alkaa matkia heitä sanoen, "Jos hän voi tehdä tämän, miksi en minä?"

Hän alkaa miellyttää muita Allaahin miellyttämisen kustannuksella, tekemällä tekoja, joita ei tehnyt aiemmin tai hylkäämällä joitakin hyviä tekoja. Hän hylkää, esimerkiksi, sunnah'n rukoilemisen, tai alkaa ilmaantua seurakuntarukouksiin myöhässä, alkaa katsella ja kuunnella kiellettyjä asioita - tuloksena, hän lakkaa pelkäämästä pahaa. Kaikki tämä on epäilemättä tulosta heikosta Imaanista ja huonon seuran tai ryhmän, jotka ovat vähemmän vakavissaan Islaamin suhteen ja enemmän taipuvaisia haluihin, vaikutuksesta.

PYSYVYYS

Oikeamielisyyden polulla

Muutos voi joskus tapahtua säädetyn näkemyksen räpäyksessä. Monille lännessä asuville Muslimeille, se on vain sen tajuaminen, että on yhtä vaikeaa asua itse rakentamassaan egon ja halujen vankilassa kuin pyrkiä kohti oikeaa polkua. Valinnan- ja uskonnonvapaus kehittyvät vain kun sitä harjoitetaan.

Ei ole epäilystäkään etteikö diagnoosi yksilön harhautumisen syistä olisi ensimmäinen askel kohti hoitoa. Mutta mikä on parannus?

Keskity Tarbiyah'aan (jatkuvaan itsensä kehittämiseen) etenkin henkisellä puolella. Näe jokapäiväiset haasteet mahdollisuutena harjoittaa totuutta, kärsivällisyyttä, hyviä tekoja, rohkeutta ja pysyvyyttä.

Imaania kehotetaan hoitamaan tekemällä oikeamielisiä tekoja, kuten Allaah sanoo, "Oi te jotka uskotte, uskokaa Allaahiin ja Hänen Profeettaansa..." [4:136]

Yleensä Imaan on läsnä ihmisten sydämissä, mutta silti heitä kehotetaan hoitamaan ja kasvattamaan sitä.

Ole vilpitön ja rehellinen Allaahille.

Ikhlaas (vilpittömyys) on etuoikeutettu luonteenpiirre niille, jotka etsivät Allaahin miellyttämistä, Sen poissaolo siirtää ihmisen teot paikoiltaan, ja se on kaikkien vaatimus, kuten Allaah sanoo, "eikä heille annettu muuta käskyä kuin palvella Allaahia, olla kuuliaisia yksin Hänelle, vilpittöminä suorittaa rukoukset ja uhrata säädetyt almut, sillä tämä on oikea usko." [98:5]

Ibn al-Qayyim, olkoon Allaahin armo hänen kanssaan, selventää pidemmälle Ikhaasin ja totuudenmukaisuuden vaikutusta henkilön pysymiseen Islaamin polulla. Hän sanoi, "Henkilö kokee vaikeuttaa hylätessään (pahoja) tapoja vain jos hän tekee sen jonkun muun kuin Allaahin tähden. Hän, joka hylkää ne totuudenmukaisesti ja vilpittömästi sydämellään, hän ei koe mitään vaikeutta paitsi ensi yrittämällä, häntä testataan onko hän totuudenmukainen vai ei. Joten jos hän pysyy vähän kärsivällisenä sen vaikeuden aikana, halu ei kestä kauempaa."

Pahan kuoleman pelkääminen

Vilpittömän uskovan täytyy olla kauhuissaan pelosta kuolla tilassa, joka ei miellytä Allaahia. Tämä oli oikeamielisten edeltäjien ehto - jatkuva pahan kuoleman pelkääminen Islaamin tilassa, sillä jos henkilöstä tulee synnin uhri, välinpitämättömyyden ja rajojen ylittämisen tila valloittaa hänen sydämen ja mielen. Tila, jossa hänen valonsa on sammutettu, ja hänen näkönsä estetty - hetki, jolloin mikään muistutin ei hyödytä häntä - tässä, kuolema voi yllättää hänet. Hän kuolisi tilassa, joka saavuttaisi Allaahin vihan. Siksi täytyy aina pelätä pahaa kuolemaa, ja täten, käyttää jokainen hetki tavalla, joka miellyttää Allaahia, vaikka epävarmana siitä hyväksyykö Allaah sen vai ei. Hän sanoo, "ja jotka antavat mitä antavat (hyvät teot) sydämensä täynnä pelkoa (hyväksytäänkä ne vai ei) koska he tietävät palaavansa Herransa luo." [23:60]

Duaa (pyyntörukous)<

Rukous on Muslimin turvapaikka, kun hän kohtaa vaikeuksia tässä maailmassa. Aina täytyy kääntyä Allaahin puoleen ja etsiä Hänen apuaan. Allaahin Lähettiläällä oli tapana anoa, "Oi sydämen kääntäjä, tee sydämestäni vakaa uskonnossasi." (Tirmidhi) Ja hänellä oli myös tapana sano, "Oi Allaah, kasvata tietoani äläkä anna minun mennä harhaan (totuudesta) sen jälkeen kun olet johdattanut minut ja suonut minulle Armosi. Totisesti, olet yksin kaiken Antaja." [3:8] Nämä ja monet muunlaiset rukoukset saavat tajuamaan tarpeen anoa Allaahilta opastusta etsiessä sen syitä ja pidättäytyessä kaikesta, joka estää henkilön halua saavuttaa se.

Hyvän tekemisessä pysyminen

Parhaimmat teoista ja rakkaimmat niistä ovat ne, jotka henkiö tekee säännöllisesti, kuten Allaahin Lähettiläs on sanonut, "Ja rakkaimmat teot Allaahille ovat ne, jotka ovat säännöllisiä, vaikka ne olsivat pieniä." (Bukhaari ja Muslim) Säännöllinen pyrkiminen hyvän tekemiseen lopulta muuttuu tavaksi ja osaksi päivittäistä elämää alkukamppailun jälkeen. Tämä pysyminen hyvissä teoissa (salaah, hyväntekeväisyys, siyaam ja dhikr..) saa meidät elämään pysyväisyyden ja oikeamielisyyden valossa, ja kaukana harhautumisesta ja sen aiheuttajista.

Neuvoja ja ohjeita

Kun joku alkaa osoittamaan harhautumisen merkkejä, häntä täytyy heti neuvoa, sillä se on yksi Muslimiveljen oikeuksista. Jabir bin Abdullaah on sanonut, "Vannoin valan Allaahin Lähettiläälle, että rukoilen, maksan zakah ja neuvon jokaista Muslimia." (Bukhaari & Muslim) Toinen toisensa neuvominen oli Allaahin Lähettilään Seuralaisten tapa, ja jos joku heistä osoitti yhtään heikkouden merkkiä, he eivät koskaan epäröineet olla neuvomatta häntä. Tämä täytyy olla myös meidän tapauksemme. Emme saa välttää ketään, kun hänen Imaaninsa on heikko, koska sellainen välttäminen on Saatanan auttamista veljeämme vastaan.

Dawah-työhön osallistuminen

Dawah'n tekemisestä voi saavuttaa monenlaisia tuloksia. Joka pyrkii etsimään johdatusta ihmisille on varmasti Allaahin johdattama. Hän, joka kutsuu ihmisiä tekemään hyviä töitä, saa itse motivaatiota tehdä tekoja, joita hän pyytää ihmisiä tekemään. Dawah'ssa mukana oleminen pitää poissa teoista, jotka voisivat johtaa harhautumiseen. Kun näkee ihmisten kääntyvän Allaahin puoleen sen sijaan että he seuraisivat Hänen kieltämiään asioita, voi tuntea Imaanin suloisuutta.

Vietettyään aikaa pohtien tätä ongelmaa ja sen syitä ja parannuskeinoja, on selvää, että Imaan on siunaus, jota varten meidän täytyy ponnistella. Jos se puuttuu, me ymmärsimme väärin tai aliarvioimme voiman, joka on suhteellamme Allaahiin. Meidän täytyy tunnustaa vahvan Imaanin suuri arvo. Se on elinikäinen haaste, joka meidän täytyy ottaa vastaan ilolla. Ja ne, jotka onnistuvat, saavat ensimmäisenä tunnustaa, että se ei ole heidän aivojen kyvykkyyden tai jatkuvien pyrkimysten ansiota niin paljon kuin se on lahja Allaahilta, lahja, joka ansaitsee tulla suojelluksi ja hoivatuksi sydämissämme ja elämissämme.