Kuolleet sydämet Imaam Ibn-ul-Qayyim al-Jawziyyah A’laam al-Muwaqqi’een, vol. 2, s. 176 suom. Sakeenah Vuorinen Tuhansia Muslimeita tapetaan kaikkialla maailmassa, ja kymmeniä tuhansia vangitaan ja kidutetaan vain koska he kutsuivat Allaahin tielle ja kehoittivat hyvään ja kielsivät pahasta. Samaan aikaan useimmat Muslimeista pysyvät merkittävän hiljaa, eikä heillä ole muuta huolta kuin maallisen elämän asiat. Heidän sydämensä on täyttynyt rakkaudesta tätä maailmaa kohtaan ja unohtavaisuudesta koskien Tuonpuoleista. Allaah sanoo Qur’aan:ssa: "Huomaat heidän, kaikista ihmisistä, takertuvan elämään kiinni vielä tiukemmin kuin pakanoiden. Moni heistä toivoisi saavansa elää tuhat vuotta, mutta vaikka hän saisi elää kuinka kauan tahansa, se ei pelastaisi häntä rangaistukselta. Allaah näkee mitä he tekevät." (Suuratul-Baqarah 2:96) Monet Muslimit tänä päivänä ovat kiintyneet niin paljon elämiinsä, että heidät haluavat vain samota heidän perheensä, talonsa, rahansa ja tavaroidensa parissa. He ovat unohtaneet, että Tuonpuoleisen asioiden tulisi tulla ennen tämän maailman asioita, ja että meidän tulee yrittää kovasti seurata kaikkia Allaahin käskyjä, ei vain niitä, jotka meistä ovat helppoja ja mukavia seurata. Jotkut Muslimit tänä päivänä väittävät, että on parempi rukoilla ja paastota ylimääräistä kuin kehoittaa hyvään ja kieltää pahasta tai puolustaa heikkojen Muslimien elämiä. Tällaiset ihmiset jopa syyttävät niitä Muslimeita jotka yrittävät kovasti suorittaa nämä välttämättömät teot. Näin sanoi Ibn al-Qayyim koskien tällaisia ihmisiä: "Shaytaan on johtanut harhaan monia ihmisiä kaunistamalla heille tiettyjen vapaaehtoisten palvonnan tekojen suorittamisen, kuten ylimääräisten rukousten ja paaston, samaan aikaan kun he hylkäävät toisenlaiset välttämättömät ja pakolliset palvonnan muodot kuten hyvään kehoittamisen ja pahasta kieltämisen, jopa niin pitkälle, että he eivät edes tee niyah:a (aikomusta) suorittaa näitä tekoja kun he pystyvät. Oppineet katsovat tällaisten ihmisten olevan uskonnon pohjasakkaa: Sillä Uskontomme ydin on siinä, että teemme mitä Allaah on käskenyt meitä tekemään. Se, joka ei suorita velvollisuuksiaan on itse asiassa huonompi kuin hän, joka tekee syntiä. Jokainen jolla on tietoa Allaahin Ilmestyksesta tai Profeetan opastuksesta ja Seuralaisten (Radiya-Llaahu ‘anhum) elämästä toteaisi, että ne ihmiset, joiden tänä päivänä väitetään olevan hurskaimpia ihmisiä itseasiassa ovat vähiten hurskaita. Totisesti, minkälaista hurskautta on ihmisessä, joka todistaa Allaahin pyhäkköjen häpäisyä, Hänen uskontonsa hylkäystä, Hänen Sanansaattajansa Sunnah:n karttamista, ja silti hänen sydämensä pysyy kylmänä ja hänen suunsa suljettuna! Tällainen ihminen on kuin mykkä Shaytaan! Samaan tapaan hän joka puhuu valheita on kuin puhuva Shaytaan. Osa Islaamin kohtaamista ongelmista johtuu vain heistä, jotka eivät välitä mitä Uskonnolle tapahtuu niin kauan kuin heidän oma elämänsä ja ruokansa on turvattuina. Parhaimmat heidän joukostaan tarjoaisivat anteeksipyytävän ilmeen. Mutta jos heiltä yritettäisiin ottaa pois joku asia johon heidän sydämensä on kiintynyt, kuten heidän rahansa, he eivät säästelisi voimiaan yrittäessään saada sen takaisin. Tällaiset ihmiset, paitsi että he ansaitsevat Allaahin vihan, saavat osakseen myös pahimman onnettomuuden edes huomaamatta sitä: Heidän sydämensä on kuollut. Totisesti, mitä eloisampi ihmisen sydän on, sitä vahvempi on viha Allaahin tähden ja sitä täydellisempi on hänen tukensa Islaamille ja Muslimeille."(A'alaam al-Muwaqqi'een, volume 2, page 176)