Suom. Khadija

Muslim ilmoitti Jabirilta että Profeetta lausui tämän suuran ja Suura al-Ikhlaksen kahdessa rak´aasa Tawaf´n jälkeen. Muslim ilmoitti, Abu Hurairan valtuuttamana, että Profeetalla oli tapana lausua näitä kahta suuraa kahdessa Sunna Rak´aassa Fajr-rukouksessa. Ahmad bin Hanbal ilmoitti, että Ibn ´Umar sanoi, että hän kuuli Profeetan lausuvan näitä kahta Suuraa kahdessa Sunna Rak´aassa ennen Fajr´ia ja kahdessa Rak´aassa Maghribin jälkeen seurakunnassa, yli kaksikymmentä tai yli kymmenen kertaa. Ahmad bin Hanbal ilmoitti häneltä, että hän huomasi Profeetan lausuvan näitä Suuria kahdessa Rak´aassa ennen Fajr´ia 24 tai 25 kertaa. Musnad ilmoitti myös häneltä, että hän näkin Profeetan lausuvan näitä jakeita kahdessa Rak´aassa jatkuvasti yhden kuukauden ajan. Tämän hadithin on siteerannut Ibn Majah, Nasa´i ja myöskin Tirmidhi. Aiempi hadith on jo kertonut että tämä jae on saman arvoinen kuin neljännes Koraanista.

Ahmad bin Hanbal ilmoitti, että Naufal bin Mu´awiyah sanoi: “Profeetta kertoi minulle, “Kasvata minun tytärpuoleni Zainab kodissasi.” Kerran minä menin Profeetan luo, hän kysyi minulta lapsesta. Kun kerroin hänelle että olin jättänyt hänet hänen äitinsä luo, hän kysyi minulta vierailuni syytä. Minä sanoin, “Minä olen tullut oppimaan jotain sinulta mitä lausua ennen nukkumaan menoa.” Hän ohjasi minua lausumaan “Kul jaa ajjuhal kaafiiruun” ennen kuin menen nukkumaan, sillä se sisältää monijumalaisuuden hylkäämisen.” Tabarani ilmoitti myös, että Profeetta ohjasi myös Harith bin Jablahia lausumaan tämän Suuran nukkumaan mennessä. Toisen hadithin mukaan Tabaranin siteeramana, Profeettalla itsellänsä oli tapana lausua tätä Suuraa nukkumaan mennessään.

Jumalan Armeliaan Armahtajan nimeen
1. Sano: Uskottomat,
2. minä en palvo sitä, mitä te palvotte,

(1,2) Tämän Suuran kautta, Allah pyysi Profeettaa olemaan tunnustamatta monijumalaisien tapoja, ja vilpittömästi palvomaa Allahia. Vaikka suora viittaus onkin Quraishin monijumalaisiin, käsky kattaa kaikki monijumalaiset maailmassa.

3. ettekä te palvo Häntä, jota minä palvon
4. enkä minä ole palvova sitä, jota te palvotte,
5. ettekä te ole palvova Häntä, jota minä palvon

(3-5) Quraishilaiset monijumalaiset tarjoutuivat palvomaan Allahia vuoden ajan sitä vastaan, jos Profeetta ja hänen seuraajansa palvoisivat heidän epäjumaliaan seuraavana vuotena. Tämä johti tämän suuran ilmoitukseen. Tässä Profeettaa oli ohjattu kertomaan monijumalaisille, että hän ei palvoisi heidän jumaliaan, vaikka he eivät palvoisi Allahia. Sitten sama lausunto on toistettu, että “Minä en tule palvomaan sitä mitä te palvotte ja te ette tule palvomaan Häntä jota minä palvon.” Profeettaa kehotettiin sanomaan suurella päättäväisyydellä, että hän palvoisi Allahia ja että seuraisi tietä mistä Hän pitää ja mikä on näytetty. Allah, Profeettansa kautta sanoo, että monijumalaiset eivät palvoisi Allahia yksin, koska he ovat keksineet heidän ovat tapansa palvoa ja luoneet kuvia omista jumalistaan. Toisessa paikkaa Koraani sanoo:
“Uskottomat noudattavat vain arvailujaan ja halujaan, vaikka ovat saaneet johdatuksen Herraltaan.” (53:23)

Joten Profeetta täydellisesti hylkäsi monijumalaisten epäjumalan kuvat ja heidän palvontansa. On luonnollista, että jokaisella palvojalla on jumala jota palvoa. Profeetta ja hänen seuraajansa palvovat Allahia yksin ja tämä myös oli tapa jonka Profeetta opetti itse ohjeiden mukaan jotka oli hänelle ilmoitettu.

6. Teillä on uskontonne ja minulla uskontoni

(6) Toisessa paikkaa Allah ohjaa Hänen Profeettaansa :

“Jos he kieltävät sinut, sano: “Minä vastaan teoistani ja te omistanne. Te ette ole vastuussa siitä, mitä minä teen.” (10:41)

Koraani sanoo myös toisessa paikkaa:

“Meidän tekomme kuuluvat meille ja teidän tekonne teille...” (28:55)

Bukhari sanoo tämän jakeen selityksessä, Teillä on teidän uskontonne, ts. epäusko ja minulle on minun uskontoni, Islam.

Jotkut kommentoijat sanovat, että Profeetta oli pettynyt monijumalaisiin kategorisesti sanomalla, että hän ei koskaan palvoisi heidän jumaliaan ja samoin he eivät palvo Allahia. Nämä kommentoijat ottivat jakeen viittaamaan sellaisiin epäuskoviin ja heidän ajatuksissaan Allah tiesi että he eivät koskaan tulisi Islamiin huomaan. Koraani sanoo toisessa paikassa:

“Se, mitä olet Herraltasi saanuut, lisää monien kapinaa ja epäuskoa...” (5:64)

Imam Shari´i, väitti tämän jakeen pohjalta, että epäusko on yksi polku. Hänen mukaansa Juutalainen voi periä kristityn ja olla yhteydessä häneen. Tätä näkökantaa vastaan, Imam Ahmad mukaan, ihmiset jotka seuraavat eri uskontoja eivät voi periä toinen toisiaan.