Suom. Khadija

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.
1. Kautta korskuvien sotaratsujen,
2. joiden kavioniskuista säkenöi tulta,
3. jotka riuhtoutuvat hyökkäykseen aamulla,
4. nostattavat tomupilven ilmaan
5. ja syöksyvät sotalaumojen joukkoon,

(1-5) Allaah tekee valan laukkaavista hevosista viitaten Allaahin asiaan,

Profeetalla oli tapana saapua vihollisen asumuksille ja odottaa melkein aamunkoittoon asti. Jos he kuulivat Adhanin, hän pidättäytyisi, jos ei, hän hyökkäisi. Abdullah ja ´Ali pitivät sanan ´adiyat tarkoittavan kameleita.

Kerran Abdullah ibn `Abbas oli istumassa Hateemin kanssa, kun eräs mies tuli ja kysyi `Adiyatin tarkoituksesta. Hän sanoi, että se tarkoittaa taistelijoiden hevosia, jotka hyökkäävät vihollista vastaan. Sitten heidän ratsastajat palaavat takaisin heidän leireilleen ja valmistavat ruokansa.
Mies tuli ´Alin luo ja kysyi saman kysymyksen häneltä. Hän kysyi puolestaan häneltä, jos hän oli kysynyt kysymyksen joltain muulta. Mies sanoi, että hän oli kysynyt Abdullah ibn ´Abbasilta ja kertoi hänelle hänen vastauksensa. `Ali lähetti hakemaan Abdullah ibn `Abbasia . Kun hän tuli, `Ali sanoi hänelle, "sinä et tiedä, mutta annat tuomioita. Kautta Allaahin, ensimmäinen taistelu Islamissa oli Badrin taistelu ja meillä oli vain kaksi hevosta siinä. Yksi kuului Zubairille ja toinen Muqdadille. Kuinka ne voivat olla "Adiyat dabhan". Tämä jae viittaa niihin, jotka menivät Arafatiin Minasta ja sieltä Muzdalifaan, missä he rakensivat tulipesän ruoanlaittoa varten." Abdullah sanoi, että tämän jälkeen hän luopui hänen käsityksestään ja hyväksyi ´Alin käsityksen.

Mujahid, ´Ikrimah, ´Ata´, Qatadah, Dakkah ja Aufi olivat `Aliin verrattuna Ibn ´Abbasin puolella ja sanoivat sanan tarkoittavan hevosia. Ibn Jarir piti myös tätä näkemystä parempana. Ibn `Abbas ja ´Ata sanoivat, että sanaa "Dabh" ei käytetä mistään muista eläimistä kuin hevosista ja koirista.

Ilmaisu faal muuriyaati qad´han (joiden kavioniskuista säkenöi tulta) on selitetty monin tavoin. Jotkut sanovat, että se tarkoittaa kavioista ulos tulevia kipinöitä, kun ne iskevät kiviseen maan pintaan. Toinen näkökanta on, että se tarkoittaa taistelussa raivoavaa tulta. Toinen selitys on sotataktiikkaa. Vielä toinen mielipide on, että se viittaa ratsastajien valaisevaan tuleen heidän palattuaan leireilleensä tai pyhiinvaeltajien, heidän saavuttuaan Muzhalifahiin auringonlaskun jälkeen. Minä pidän parempana näkökantana sitä, että se viittaa laukkaaviin hevosiin Allaahin asialla. Abu Bakr Bazzar viittasi hadithiin, jossa Profeetta kerran lähetti ratsuväen. Kokonainen kuukausi kului, mutta mitään uutisia ei kuulunut Profeetalle . Silloin tämä ilmestys tuli ilmoittamaan Profeetalle , että laukkaavien hevosten ratsastajat hyökkäsivät vihollisia vastaan ja ajoivat heidät pakoon.

6. totisesti, ihminen on kiittämätön Herraansa kohtaan,
7. hänen on itsensä myönnettävä se.

(6-7) Näiden valojen jälkeen tulee suuran aihe. Allaah sanoo, että ihminen on kiittämätön Herralleen. Hän unohtaa Allaahin lukemattomat palkkiot. Sitten jae sanoo, että ihminen itse on todistaja sille ja hänen kiittämättömyytensä on ilmeistä hänen sanoistaan ja teoistaan, kuten Qur´aan kertoo toisessa paikassa:

"heidän epäuskonsa todistaa heitä vastaan." (9:17)

Se voi myös tarkoittaa merkitsevän, että Allaah on todistaja sille.

8. Miten ahnaasti hän himoitseekaan maallista tavaraa!
9. Eikö hän tiedä, että tulee hetki, jolloin kaikki haudoista herätetään,
10. jolloin päivänvaloon tulee kaikki, mikä oli poven kätkössä.
11. Sinä päivänä heidän Herransa totisesti tuomitsee heidät tietonsa mukaan.

(8-11) Sitten suura mainitsee toisen ihmisen luonteenpiirteen, hänen rakkautensa varallisuuteen. Hänellä on syvälle juurtunut rakkaus varallisuuteen ja hän pidättäytyy kuluttamasta sitä Allaahin asiaan. Sitten suura näyttääkseen varallisuuden oikean arvon, sanoo, että päivä on lähestymässä, milloin kaikki kuolleet tulevat ulos heidän haudoistaan ja sinä päivänä mikään ei jää piiloon.