suom. Ummu Ahmed

Aseer ibn Jaabir kertoo: Kun ihmisiä saapui Jemenistä, Umar kysyi heiltä, "Onko Uways Al-Qaranee joukossanne?" kunnes, eräänä vuonna, hän tapasi Uwaysin. Hän sanoi, "Oletko sinä Uways Al-Qaranee?" Hän sanoi, "Kyllä". Umar jatkoi, "Muraadista, sitten Qaranista?" Hän sanoi, "Kyllä." Umar kysyi sitten, "Vaivasiko sinua lepra ja ihosi parani paitsi dirhamin kokoiselta alueelta?" Uways sanoi, "Kyllä." Umar kysyi lopulta, "Onko sinulla äitiä (joka on elossa)?" Hän sanoi, "Kyllä." Sitten Umar sanoi, "Kuulin Allaahin Lähettilään sanovan, "Uways ibn Aamir tulee luoksesi valtuuskunnan kanssa Jemenistä, Muraadista, sitten Qaranista. Hän vaivasi kerran lepra ja hänen ihonsa parani, paitsi dirhamin kokoiselta alueelta. Hänellä on äiti ja hän kohtelee häntä lempeästi. Jos hän koskaan vannoisi Allaahin kautta (jostakin), Allaah täyttäisi hänen valansa. Jos pystyt, pyydä häntä pyytämään sinulle anteeksiantoa." Sitten Umar pyysi Uwaysilta, "Pyydä anteeksiantoa minulle." Ja Uways Al-Qaranee teki niin.

Allaah - Taa'ala - käski meitä,

[Ja Herrasi on määrännyt, että palvelette yksin Häntä, ja teidän tulee tehdä hyvää vanhemmillenne. Jos toinen heistä tahi molemmat saavuttavat korkean iän sinun luonasi, älä halveksi äläkä soimaa heitä, vaan puhuttele heitä kunnioittavasti. Ja myötätunnolla ojenna kätesi heitä kohti ja lausu sävyisästi: "Oi Herra, ole laupias heille, sillä he kasvattivat minua kun olin pieni."] Al-Israa' 17:23-24

Ad-Daylami keräsi Al-Husayn ibn Alilta, että Profeetta sanoi, "Jos Allaah olisi tiennyt mitään pienempää kuin uff, joka on halveksivaa vanhempia kohtaan, Hän olisi tehnyt siitä Haram (kiellettyä)!" Bukhaarissa, eräs mies tuli Profeetan luokse pyytäen lupaa Jihaadiin. Profeetta kysyi häneltä, "Ovatko vanhempasi elossa?" Hän sanoi, "Kyllä." Hän sanoi, "Suorita Jihaad (lempeällä käytöksellä) heille."

Jos joku tulisi tänä päivänä tarjoamaan sinulle ilmaisen lounaan, mikä olisi vastauksesi? Epäilemättä hymyilisit, puhuisit heille ystävällisesti, ja varaisit heille erityisen paikan sydämessäsi heidän muistamiselleen. Miksi sitten meidän vanhempanne vastaanottavat vain kylmiä katseita, kovia sanoja ja katkeraa käytöstä ja he ovat keitä he ovat elämässämme? Kahdesta kolmeenkymmeneen vuotta he ruokkivat meidät, pukivat meidät, pesivät meidät, ja peittivät meidät armollaan. Heidän rakkautensa meitä kohtaan ei koskaan kuole vaikka me kuolisimmekin, rakkaus, joka menee jopa meidän ohitsemme, meidän lapsiimme ja jopa heidän lapsiinsa.

Rakkaat Veljet ja Sisaret, meillä kaikilla on vanhemmat, olivatpa he meidän kanssamme tai eivät, ja monet meistä eivät ole ymmärtäneet heidän asemansa vakavuutta elämässämme ja heidän oikeuttaan kunnioitukseen ja arvostukseen. Tänään haluan muistuttaa teitä ja itseäni vanhempiemme todellisesta asemasta, olkoon Allaah armollinen heille kaikille.

Birr Al-Waalidayn on eräs Mu'minin luonteenpiirteistä. Al-Hasan Al-Basree kuvasi sitä sanoen, "Al-Birr on totella vanhempia kaikessa mitä he pyytävät kunhan se ei ole tottelemattomuutta Allaahia kohtaan. Uqooq on hylätä vanhempasi, kieltäen heiltä kaiken hyvyytesi."

Ulamaa'n Ijma'n mukaan, on Fard olla kunnioittava ja tottelevainen vanhemmilleen! Ibn Hazm on sanonut, "Vanhempien totteleminen on Fard!" ja hän lainasi jaetta: [Ja Herrasi on määrännyt, että palvelette yksin Häntä, ja teidän tulee tehdä hyvää vanhemmillenne.]

Jotta ymmärtäisimme paremmin mitä tarkoitetaan Birr al-Walidaynilla (lempeydellä vanhempia kohtaan), oppineet ovat asettaneet seuraavat ehdot:

* Yksi: Vanhempien mielihyvä tulisi sijoittaa ennen kenenkään muun mielihyvää, mukaan lukien itsensä, vaimonsa ja lapsensa. Kaikki.

* Kaksi: Heitä tulisi totella kaikessa mitä he käskevät tai kieltävät, vastasipa se sitten hänen halujaan tai ei, kunhan he eivät käske olemaan tottelematta Allaahia.

* Kolme: Heille tulisi tarjota kaikki, mitä tuntee heidän haluavan, kysyivätpä he sitä tai eivät. Se tulisi tarjota lempeydellä ja armolla, ymmärtäen että olemme vajaavaisia tarjoamaan kaiken mitä vanhempamme ansaitsevat.

Allaahin rakkaus seuraa siitä kun vanhempamme rakastavat meitä. Ja Allaahin viha seuraa siitä, kun vanhempamme ovat meille vihaisia.Ibn Abbaas, raa, on sanonut, "On kolme asiaa, joita ei hyväksytä, ellei sen paria ole täytetty. (Ja hän mainitsi), [Kiitä Minua (Allaahia) ja vanhempiasi...]

Ibn Abbaas jatkoi, "Sillä kuka kiittää Allaahia, eikä ole kiitollinen vanhemmilleen, Allaah ei hyväksy häneltä."

Profeetta sanoi, "Allaahin mielihyvä on vanhempien mielihyvästä, ja Allaahin viha on vanhempien vihasta."

Ajatelkaamme sitä, kuinka meistä moni kohtelee vanhempiaan. Vetäydymme heidän luotaan, kun he tarvitsevat jotakin. Emme koskaan käy heidän luonaan, jos olemme poissa heidän luotaan. Itse asiassa, monet ihmiset laittavat vanhempansa vanhainkoteihin. Ja kun riita syttyy meidän ja vanhempiemme välille, monet meistä huutavat heille ihan kuin riitelisimme pahimman vihollisemme kanssa, suojelkoon Allaah meitä kaikkia.

Verratkaamme tätä heihin, jotka olivat ennen meitä. Dhibyaan ibn Ali ath-Thowreella (ra) oli tapana matkustaa äitinsä kanssa Makkaan. Siellä, polttavassa kuumuudessa hän kaivoi pienen altaan ja täytti sen viileällä vedellä. Sitten hän kääntyi äitinsä puoleen ja sanoi, "Ummi, istu tähän veteen viilentääksesi itseäsi."

Monille meistä, ystävämme ovat tärkeämpiä kuin oma äitimme ja isämme. Olemme unohtaneet ajan, kun eräs mies saapui Profeetan luokse ja kysyi, kuka ansaitsi eniten hänen seuransa. Hän vastasi, "Äitisi" Äitisi!" Kunnes neljännellä kerralla hän sanoi, "Isäsi." Nykyään, kun tavallinen kysymys, "Kuka on paras ystäväsi?", esitetään, kuinka moni sanoisi, "Äitini!". Mutta näin tähän kysymykseen tulisi vastata ja täyttää.

Se, mikä miellyttää vanhempiamme, tulee kaikkea ennen, kunhan se ei ole Allaahin tottelemattomuutta. Oppineet ymmärsivät tämän ja näyttivät meille esimerkkiä. Haywah bin Shurayh'lla (ra), yhdellä Ummah'mme Imaameista, oli tapana pitää tunteja kotinsa edessä. Tunnin aikana, hänen äitinsä kutsui häntä ruokkimaan kanat. Hän nousi, lähti halaqah'sta, ja meni ruokkimaan kanat.

Kaikki me tahdomme Allaahin hyväksyvän meiltä, kaikki me tahtoisimme astua Paratiisiin. Katsokaa alas rakkaat veljet ja sisaret - ja löydätte Paratiisiin äitienne jalkojen juuresta.

Ahmad ja An-Nasaa'ee ovat kertoneet Mu'aawiyah ibn Jaahimah As-Sulameelta: Isäni, Jaahimah (raa) meni Profeetan luokse ja kysyi, "Oi Allaahin Lähettiläs, tahtoisin mennä taistelemaan Allaahin tähden, ja olen tullut pyytämän sinulta neuvoa." Profeetta kysyi häneltä, "Onko äitisi elossa?" Hän sanoi, "Kyllä." "Sitten pysy hänen lähellään," neuvoi Profeetta - Sal Allaahu alayhi wa Sallam, "Sillä hänen jaloissaan on Jannah (Paratiisi)!"

Toisaalta, vanhempiemme surulliseksi tekeminen tai heidät jopa itkemään saaminen on yksi monista tavoista ansaita Allaahin viha. Imam Ahmad kertoo, Abdullaah ibn Amr ibn Al-Aasilta (raa): Eräs mies tuli Profeetan luokse antaakseen hänelle uskollisuuden valan. Hän sanoi, "Olen tullut antamaan uskollisuuden valan Hijraa varten! Ja olen jättänyt molemmat vanhempani itkemään." Profeetta käski häntä, "Mene takaisin, ja samalla tavalla kun sait heidät itkemään, saa heidät nauramaan." Ibn Umar (raa) sanoi, "Vanhempiensa saaminen itkemään on Uqooqin, suuren synnin, joukossa!"

Shaykh al-Qaasim on kerran sanonut, "Subhaan Allaah! Kuinka voimme jättää vanhempanne nyyhkimään, kyyneleitä, joiden takia Allaahin valtaistuin tärisee, kyyneleitä, jotka saavat enkelit taivaassa epäjärjestykseen, ja sitten väitämme haluavamme mennä tekemään Jihaad, jotta Allaah olisi meihin tyytyväinen? Menkää takaisin ja tehkää heidät onnellisiksi vierailullanne kuten teitte heidät surullisiksi lähdöllänne. Jos he nauravat ja ovat tyytyväisiä teihin, myös Allaah on tyytyväinen."

Äitinsä hautajaisten aikana, Al-Haarith Al-Aklee (ra) itki. Kun häneltä kysyttiin syytä kyyneleisiin, hän sanoi, "Miksi en itkisi, kun yksi ovistani Paratiisiin on nyt sulkeutunut?"

Osa II: Sitä niittää mitä kylvää

Kaukaisessa maassa, kauan sitten, syntyi sokea poika. Hänen leskeksi jäänyt äitinsä, hyvä musliminainen, ei menettänyt toivoaan du'aassaan ja hän rukoili jatkuvasti. Muutamaa vuotta myöhemmin, hänen poikansa näkö palasi. Al-Hamdu lillaah.

Hän ymmärsi, ettei hänen kylänsä ollut sovelias hänen pojalleen suoriutua islamilaisesta koulutuksesta, joten poikansa kanssa he muuttivat Makkaan. Siellä hän näki poikaansa ohjattavan Qur'aaniin ja haditheihin, jälkimmäisestä tullen hänen keskipisteensä. Hän meni kauas keräämään haditheja ja kokosi hadith-kirjan, joka on seuraava Qur'aanista aitoudeltaan, unohtamatta äitiään, joka oli kasvattanut hänet hyvin. Hänen äitinsä nimesi hänet Muhammad ibn Isma'iliksi, ja monet meistä tuntevat hänet tänään: Al-Iman Al-Bukhaarina!

Rakkaat veljet ja sisaret, kuinka usein viljelijä kylvää vehnää ja se kasvaakin auringonkukaksi? Saatatte sanoa ettei koskaan! Sillä kuinka joku voi kylvää toisen kasvin siemenen ja odottaa toisen kasvin kasvavan. Niin ei vain tapahdu. Samalla tavoin, monet vanhemmat jättävät lapsensa vaappumaan television, musiikin, elokuvien ja uskottomien ystävien mutaan. Sitten kun lapsi saavuttaa 12. luokan ja pyytää päästä päätöstanssiaisiin tyttöystävän kanssa, tai kun hän aloittaa yliopiston ja lopettaa rukoilemisen, tai kun hän menee naimisiin Kafirin kanssa ja hänestäkin tulee sellainen, sitten vanhemmat sanovat, "Mitä tapahtui?"

Veljet ja siskot, se on sato jonka kylvimme. Jos emme kasvata lapsistamme tottelevaisia, mistä me odotamme heidän oppivan? Jos emme itse harjoita Islaamia, kuka on esimerkkinä lapsillemme? Kuinka opetat lastasi heräämään Fajrille, kun hän näkee isänsä ja äitinsä nukkuvan, päivästä toiseen? Saatatte kysyä, kuinka kasvatan lapsistani hyviä muslimeja, tottelevaisia vanhemmilleen? Miettikää seuraavaa:

Ensinnäkin: Lapset tulisi pitää kurissa koko nuoruutensa ajan. Hisham ibn Abd Al-Malikin poika ei saapunut Jumu'ah'aan yksi viikko. Kun hän tapasi hänet myöhemmin, hän kysyi häneltä, "Miksi et saapunut Jumu'ah'aan?" Hänen poikansa vastasi, "Aasini ei kyennet tekemään matkaa." Hänen isänsä sanoi sitten, "Etkö olisi voinut kävellä!" Kokonaisen vuoden tämän jälkeen Hisham ibn Abd al-Malik pakotti poikansa kävelemään Jumu'ah'aan.

Toiseksi: Isän ja äidin jumalanpelko saavuttaa lapset. Qur'aanissa, Allaah muistuttaa meitä Khidrin tarinasta, ja kuinka hän rakensi uudelleen muurin kahdelle orvolle: [Muuri kuuluu kaupungin kahdelle orvolle pojalle. Muurin juurella on aarre heitä varten, ja heidän isänsä oli hyvä mies] Al-Kahf 18/82

Katso kuinka Allaah suojeli näitä orpoja heidän isänsä hurskauden tähden. Tafsiirissa sanotaan, että se oli heidän isoisänsä seitsemän sukupolven takaa! Sa'eed ibn Jubayr sanoi, "Usein pidennän rukoustani poikani tähden, kenties Allaah suojelee häntä (sen takia)."

Lopuksi, miettikäämme vanhempiemme kunnioittamisen hyvettä:

* Se on yksi hienoimmista asioista, joita voimme tehdä. Bukhaarissa ja Muslimissa, Abd Allaah ibn Mas'oodilta (raa), eräs mies kysyi Profeetalta - Sal Allaahu alayhi wa Sallam, "Mitä tekoa Allaah rakastaa eniten?" Hän sanoi, "Salah ajallaan." Mies kysyi, "Ja sitten?" Hän sanoi, "Vanhempiensa kunnioittaminen ja arvostaminen." Hän sanoi, "Ja sitten?" "Jihad Allaahin tähden."

* Se on keino saada syntejämme anteeksi. Kun Allaah käski Qur'aanissa [Me olemme myös käskeneet ihmisen tehdä hyvää vanhemmilleen...] Seuraava jae sanoo meille: [Näiltä vastaanotamme parhaan, mitä he ovat tehneet, ja annamme anteeksi heidän pahat tekonsa, koska he kuuluvat Paratiisin asukkaisiin...] Al-Ahqaaf 46/15-16

*Vanhempiemme kunnioittaminen johtaa meidät Jannah'aan! Muslimissa, Abu Hurayrah'lta (raa): Kuulun Allaahin Lähettilään sanovan, "Tuhoutukoon hän! Tuhoutukoon hän! Tuhoutukoon hän!" Häneltä kysyttiin, "Kuka, oi Allaahin Lähettiläs?" Profeetta sanoi, "Hän, jonka vanhemmat saavuttavat korkean iän hänen eläessään, yksi tai molemmat heistä, ja hän ei pääse Paratiisiin (heille osoittamansa hyvyyden takia).

Ja kun vanhempamme ovat poissa, hyvyys heitä kohtaan ei lakkaa.

Malik ibn Rabi'ah Al-Sa'idi on kertonut: Olimme istumassa Allaahin Lähettilään seurassa, kun eräs Ansaari mies saapui ja kysyi, "Oi Allaahin Lähettiläs, "Onko Birr'istani vanhempiani kohtaan jäljellä mitään, jota voisin osoittaa heille heidän kuolemansa jälkeen?" Profeetta sanoi, "Kyllä, neljä asiaa: Rukoile ja pyydä anteeksiantoa heille. Täytä heidän lupauksensa. Ole ystävällinen heidän ystävilleen. Ja ylläpidä sukulaisuussuhteita, jotka tulevat vain heidän suunnastaan. Tämä on jäljellä Birr'istasi heille heidän kuolemansa jälkeen."

Ahmad, Abu Dawood, ja Ibn Maajah. Aamir ibn Abd Allaah ibn az-Zubayr (ra) on sanonut, "Isäni kuoli, enkä kokonaiseen vuoteen pyytänyt Allaahilta muuta kuin että Hän antaisi anteeksi isälleni."

Muistakaa, rakkaat veljet ja siskot, kun tapaatte vanhempanne tänään, Allaahin Lähettilään sanat, "Fa fiihima fa Jaahid! Tehkää jihadia (käytöksessänne) vanhempianne kohtaan."

Oi Allaah, anna meille ja vanhemmillemme anteeksi, ja palkitse heidät parhaimmalla palkkiolla.

Oi Allaah, korota heidän asemaansa tuonpuoleisessa ja tässä Dunyassa; tee siitä, mitä heille tapahtuu, sovitus heidän synneilleen. Oi Allaah, anna heille sija Firdawsissa, Jannah'n korkeimmalla tasolla, Profeettojen, Siddiiqiinien ja Marttyyreiden kanssa.