kääntänyt Khadija

Kauan, kauan aikaa sitten eli nuori poika nimeltä Ibraahiim, alahis-salaam, aikana jolloin ihmiset eivät totelleet Allaahia.

Mutta nuori Ibraahiim, alaihis-salaam, ei ollut kuin muut hänen kansastaan. Ibraahiin, alaihis-salaam, oli hyvä ja ystävällinen muslimi. Hän totteli Allaahia ja palvoi yksin Häntä ja hän aina kiitti Häntä Hänen siunauksistaan.

Allaah valitsi Ibraahiimin, alaihis-salaam, ja teki hänestä jalon profeetan. Allaah johdatti Ibraahiimia, alaihis-salaam, ja antoi hänelle viisautta, hänen nuoruudestaan johtumatta.

Tällä viisaudellaan Ibraahiin, alaihis-salaam, kyseenalaista kansansa pahat teot. Miksi, hän ajatteli, miksi he olivat tottelemattomia Allaahille, vaikka he tiesivät, että Hän oli luonut heidät. Miksi he kääntyivät pois palvomasta Allaahia yksin, vaikka he tiesivät, että Allaah on antanut heille heidän siunauksensa?

Eräänä iltana Ibraahiin alaihis-salaam katsoi taivaalle. Kaunis kirkas tähti loisti tummaa yötä vasten. Mutta pian tähti katosi. Tietäen, ettei tähdet olleet palvomisen arvoisia, Ibraahiin alaihis-salaam sanoi: "Minä en pidä katoavaisia" (Suura An-aan 6:76)

Sitten Ibraahiin alaihis-salaam näki kuun nousevan. Sen jälkeen hän näkin kirkkaan loistavan auringon nousevan, mutta ne myös katosivat. Ibraahiin alaihis-salaam, julisti kansalleen: "Oi kansani! Olen totisesti minä olen vapaa kaikesta siitä mitä palvotte Allaahin rinnalla. Todellakin, olen kääntänyt kasvoni Hänen puoleensa - Allaahiin - Kuka loi taivaat ja maan. Minä en ole epäjumalanpalvoja." (Suura An-aan 6:79)

Ibraahiimin alaihis-salaam, kansa oli epäjumalanpalvojia. Heillä oli tapana palvoa epäjumalankuvia ja patsaita. Toiset heidän joukostaan palvoivat kuuta ja aurinkoa! Mutta Ibraahiin alaihis-salaam, tiesi että tämä oli väärin. Ibraahiimin isä Aazar oli myös epäjumalanpalvoja. Huolestuneen tästä nuori Ibraahiin alaihis-salaam, kysyi isältään eräänä päivänä: "Oi isäni! Miksi palvot sellaista mikä ei voi kuulla sinua tai auttaa millään tavoin." (Suura Maryam 19:42) Aazar ei halunnut kuulla tätä.

Ibraahiin alahis-salaam, jatkoi: "Oi isäni! Minä pelkään, että Armollisen rangaistus saavuttaa sinut ja sitten jäät Shaytaanin kanssa Helvetin Tuleen (koska olit tottelematon Allaahille)." (Suura Maryam 19:45)

Hänen isänsä ei pystynyt kuuntelemaan enempää. Hän oli valmis rankaisemaan ankarasti Ibraahiimia alahis-salaam, vain koska hän yritti auttaa häntä! Ibraahiin alaihis-salaam yritti ohjata isäänsä, mutta hänen isänsä ei halunnut tulla ohjatuksi.

Joten Ibraahiin alahis-salaam, joutui jättämään isänsä kodin. Hän tiesi, ettei hän voinut enää elää ihmisten kanssa, jotka eivät rakastaneet Allaahia tai palvoneet yksin Häntä. Loukkaantuneena ja surullisena Ibraahiin alahis-salaam tyynesti lähti kodistaan ja rukoili Allaahia antamaan hänen isälleen anteeksi hänen syntinsä.

Joten Allaahin profeetta Ibraahiin alahis-salaam kääntyi pois kansansa luota jotka palvoivat epäjumalankuvia ja patsaita. Ja hän käänsi sydämensä vilpittömästi kohti Allaahia.

Vahvalla uskolla Herraansa, Ibraahiin alahis-salaam eli elämänsä hyvänä ja hurskaana muslimina. Hän palvoi yksin Allaahia, rukoili vain Häntä ja rakasti Allaahia eniten ja pelkäsi olevansa tottelematon Allaahille.

Joten Allaah siunasi profeetta Ibraahiimia alahis-salaam monilla siunauksilla ja antoi hänelle hyvän uuden muslimiperheen.

Todellakin, Allaah antoi Hänen profeetalle Ibraahiimille alahis-salaam hyvän ja rikkaan palkkion tässä elämässä ja seuraavassa elämässä Allaahin palkkio profeetta Ibraahimille on Paratiisi!